2019 Käry kävi, isäntä miehet
Matti Wanne
2018 Ideaparkki
Markku Hattula
2017 Rollaattorikapina
Tanja Puustinen-Kiljunen
2016 Kuka kumma kuuluisuus
Matti Wanne
2015 Harmaat pantterit
Heikki Lund
2014 Rikas rakas köyhä varas
Eero Schroderus
2013 Tulitikkuja lainaamassa
Maiju Lassila, dram. Matti Pajula
2012 Viisi naista kappelissa
Arto Seppälä
2011 Saavuthan keinumaan
Matti Juhani Karila
2010 Amalia ja aikamiespojat
Eero Schroderus
2009 Kätkäläinen ja naapurin mies
Simo Hämäläinen
2008 Vallaton vaimolaari
Tuija Pitkänen
2007 Akkaralli
Heikki Luoma
2006 Pastori Jussilainen
Gustaf von Numers
2005 Suomen suvaitsevaisin kylä
Tuija Pitkänen
2004 Anopin akkabileet
Tuija Pitkänen
2003 Olenko minä tullut haaremiin
Agapetus
2002 Maailman nainen
Matti Pajula
2001 Pietari Toropaisen pilvilinna
Kalle Isokallio
2000 Jo valkenee kaukainen ranta
Matti-Juhani Karila
1999 Pirtua pirtua
TapioParkkinen
1998 Naurava kylä
Simo Hämäläinen
1997 Kivenpyörittäjän kylä
Heikki Turunen
1996 Niskavuoren naiset
Hella Vuolijoki
1995 Luulosairas
Molière
1994 Elämän kapakka
Pirkko Jaakola / Olavi Kauhanen
1993 Appaan Oton kiusaukset
Simo Hämäläinen
1992 Yölinnut
Matti Pajula
1991 Särkelä itte
Ilmari Turja
1990 Herra alikersantti
Matti Pajula
1989 Miettis Kallen kuolintanssi
Jouko Puhakka
1988 Susipari
Kalle Päätalo
1987 Niskavuoren Heta
Hella Vuolijoki
1986 Kettuvaari
Unto Heikura
1985 Saavuthan keinumaan
Matti-Juhani Karila
1984 Ernesti
Eila Rissanen
Kesätapahtuma
1983 Remontti
Aili Linden
Järjestäytynyt teatteritoiminta Korpijärvellä käynnistyi vuonna 1982, kun kansalaisopistolta tuli tieto, että Helsingistä oli saapunut ohjaaja, Matti Pajula, jonka johdolla voitaisiin perustaa kansalaisopiston näytelmäpiiri. Jo sotia edeltävältä ajalta olivat kuitenkin peräisin korpiteatterilaisten itse ohjaamat ja käsikirjoittamat näytelmät, joita esitettiin eri vuosina erilaisissa tilaisuuksissa. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista, ja sitä toteutettiin vaihtelevilla kokoonpanoilla.
Vuoden 1982 alussa aloitettiin harjoitukset kansalaisopiston näytelmäpiirinä. Toiminta kuitenkin hiipui myöhemmin samana vuonna, sillä tarpeeksi sitoutuneita harrastajia ei sen jatkamiseksi ollut riittävästi. Näytelmän harjoitukset aloitettiin uudelleen samana syksynä, ja ensimmäinen esitys, Remontti, saatettiin yleisölle esitettäväksi kesällä 1983. Mukana olivat tuolloin Pekka ja Seija Väisänen, Teuvo Voutilainen, Tellervo Ahonen, Aune Pasanen, Matti ja Seija Heikkinen, Aini Pasanen, Eero Ruotsalainen ja Merja Kiimalainen (nyk. Kelojärvi).
Teatterirakennus oli tuolloin Korpijärven maa- ja kotitalousseura ry:n talo, joka oli ollut tyhjillään ja mennyt huonoon kuntoon. Aiemmin rakennus oli toiminut Korpijärven kouluna vuosikymmenten ajan. Tällöin rakennuksessa oli ollut kaksi luokkahuonetta ja opettajan asunto. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1955, ja Maamiesseuran talona se toimi mm. iltamien ja tanssien pitopaikkana vielä 1960-luvulla.
Maamiesseura oli 1980-luvun alussa myymässä rakennusta, ja teatterilaiset saapuivat Maamiesseuran kokoukseen ehdottamaan, että se kunnostettaisiin teatterilaisten ja Maamiesseuran yhteistyöllä teatteritaloksi. Hanketta varten saatiin Opetusministeriöltä avustusta 50 000 markkaa. Projektia varten otettiin lisäksi henkilötakauksilla lainaa 115 000 markkaa.
Talo koki täydellisen remontin: muun muassa sähkö- ja lämmitysjärjestelmä, vesiputket ja lattiat uusittiin. Näyttämö oli niin ikään huonossa kunnossa ja vaati uusimista. Nykyinen keittiö, puhvetti ja lämpiö rakennettiin sekä koko rakennus maalattiin ja ikkunat kunnostettiin. Velat saatiinkin maksettua pois teatterin lipputuloilla, ja toiminta vakiintui uusituissa tiloissa. Maamiesseura oli kuitenkin edelleen rakennuksen omistaja. Teatteri sai tuolloin toiminnastaan lipputulot ja Maamiesseura puhvetin tuoton.
Alussa toimittiin kansalaisopiston näytelmäpiirinä. Lipputulot tilitettiin kansalaisopistolle, jolta näytelmäpiiri anoi avustuksia toimintaansa.
Korpiteatteri ry:n perustava kokous pidettiin 18.7.1997. Yhdistystä olivat perustamassa Ilmari Tuovinen, Liisa Katter, Vesa Koskela, Jukka Parviainen, Marjatta Pitkänen, Seija Väisänen, Janne Saarelainen, Teuvo Voutilainen ja Pekka Väisänen. Samassa kokouksessa päätettiin anoa Suomen harrastajateatteriliiton jäsenyyttä.
Vuosien varrella havaittiin, että osa ihmisistä koki, ettei voinut osallistua näytelmän tekemiseen, koska ei ollut Maamiesseurassakaan. Ajateltiin, että jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua teatterin tekemiseen, olisi parasta, että teatteri ostaisi seuralta koko rakennuksen. Kauppasummaksi sovittiin yksi markka, ja Korpilinna vaihtoi omistajaa 14.1.1998.
Vuosien varrella teatteritaloa on kunnostettu ja uudistettu voimavarojen mukaan. Viimeaikaisia uudistustöitä ovat esimerkiksi uusien miesten wc-tilojen, varasähköjärjestelmän sekä ilmastoinnin rakentaminen vuosina 2009 – 2011.
Vuonna 2013 Korpiteatterin toiminta täyttää 30 vuotta. 30 vuoden aikana ohjaaja Matti Pajulan ja teatterin yhteistyö on jatkunut katkeamattomana lukuun ottamatta vuotta 1994, jolloin näytelmän Elämän kapakka ohjasi Lasse Aho.
Kaikki näytelmät on esitetty Korpilinnassa, sisätiloissa. Harjoituskauden teatterilaiset ovat aloittaneet tammikuussa, mitä on edeltänyt näytelmän valinta ohjaajan ja näyttelijöiden yhteistyönä. Talvikaudella näytelmää on harjoiteltu Korpijärven koululla ja sen lakkauttamisen jälkeen samoissa, Pasi ja Anne-Mari Kerkolan omistamissa tiloissa. Säiden lämmettyä huhti-toukokuussa harjoitukset ovat siirtyneet teatteritalolle, jolloin jokakesäisen näytelmän lavastustyökin on päästy aloittamaan.
Vuosien varrella teatterilaiset ovat vieneet näytelmäänsä muuallekin Suomeen ja jopa ulkomaille saakka. Kuopion kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Korpiteatteri on vieraillut näytelmällä Susipari (1988) ja pienellä näyttämöllä esityksellä Miettis-Kallen kuolintanssi (1989). Vuoden 1992 näytelmä Yölinnut esitettiin kevättalvella 1993 Helsingissä Savoy-teatterissa sekä saman vuoden kesänä Seinäjoen harrastajateatterikesässä. Vuoden 1995 näytelmä Luulosairas päätyi esitettäväksi Petroskoihin ja Tsalnaan asti. Katkelmia eri vuosien näytelmistä teatterilaiset ovat esittäneet erilaisissa tilaisuuksissa vuosien varrella. Joulukuussa 2010 Korpiteatterin väki esitti Varpaisjärven kunnan 100-vuotisjuhlassa Matti Pajulan käsikirjoittaman historiikin Varpajaisia.
Korpiteatteri ja sen jäsenet ovat saaneet myös julkista tunnustusta työstään. Teatteri sai Kuopion läänin harrastajateatteriyhdistys ry:n Aplootin vuonna 1987 ja kunniakirjan vuonna 1993. Vesa Koskela palkittiin Aplootilla pääroolistaan näytelmässä Luulosairas. Saman näytelmän puvustaja Liisa Katter sai niin ikään Aplootin tunnustuksena työstään. Vuoden 1985 Kesätapahtumalla osallistuttiin Kansalais- ja työväenopistojen liiton ja MTV3:n järjestämään näytelmäkilpailuun, jossa sijoituttiin Kuopion läänin karsinnoissa toiselle sijalle. Ensimmäisen palkinnon vei tuolloin kuopiolainen Dramatokka esityksellään Huone 105. Vuonna 1996 Korpiteatteri sai kunnan kulttuuripalkinnon, Kulttuurikauhan. Teatterin perustajajäsenelle, Teuvo Voutilaiselle on myönnetty Harrastajateatteriliiton kultainen tunnustusmerkki.