Vuosien varrelta

2019    Käry kävi, isäntä miehet

            Matti Wanne

2018    Ideaparkki

            Markku Hattula

2017    Rollaattorikapina

            Tanja Puustinen-Kiljunen

2016    Kuka kumma kuuluisuus

            Matti Wanne

2015    Harmaat pantterit

            Heikki Lund

2014    Rikas rakas köyhä varas

            Eero Schroderus

2013    Tulitikkuja lainaamassa

            Maiju Lassila, dram. Matti Pajula

2012    Viisi naista kappelissa
           Arto Seppälä

2011    Saavuthan keinumaan
           Matti Juhani Karila

2010    Amalia ja aikamiespojat
           Eero Schroderus

2009    Kätkäläinen ja naapurin mies
           Simo Hämäläinen

2008    Vallaton vaimolaari
           Tuija Pitkänen

2007    Akkaralli
           Heikki Luoma

2006    Pastori Jussilainen
            Gustaf von Numers

2005     Suomen suvaitsevaisin kylä     
            Tuija Pitkänen

2004     Anopin akkabileet
            Tuija Pitkänen

2003     Olenko minä tullut haaremiin
            Agapetus

2002     Maailman nainen
            Matti Pajula

2001     Pietari Toropaisen pilvilinna
            Kalle Isokallio

2000     Jo valkenee kaukainen ranta
            Matti-Juhani Karila

1999     Pirtua pirtua     
            TapioParkkinen

1998     Naurava kylä
            Simo Hämäläinen

1997    Kivenpyörittäjän kylä
           Heikki Turunen

1996     Niskavuoren naiset            
            Hella Vuolijoki

1995     Luulosairas
            Molière

1994     Elämän kapakka
            Pirkko Jaakola / Olavi Kauhanen

1993     Appaan Oton kiusaukset
            Simo Hämäläinen

1992     Yölinnut
            Matti Pajula

1991     Särkelä itte
            Ilmari Turja

1990     Herra alikersantti
            Matti Pajula

1989     Miettis Kallen kuolintanssi
            Jouko Puhakka

1988     Susipari
            Kalle Päätalo

1987     Niskavuoren Heta
            Hella Vuolijoki

1986     Kettuvaari
            Unto Heikura

 1985    Saavuthan keinumaan
            Matti-Juhani Karila

1984     Ernesti
            Eila Rissanen

            Kesätapahtuma

1983     Remontti
            Aili Linden

Korpiteatterin historiasta ja toiminnasta

Teatterin perustamisen vaiheita

 Järjestäytynyt teatteritoiminta Korpijärvellä käynnistyi vuonna 1982, kun kansalaisopistolta tuli tieto, että Helsingistä oli saapunut ohjaaja, Matti Pajula, jonka johdolla voitaisiin perustaa kansalaisopiston näytelmäpiiri. Jo sotia edeltävältä ajalta olivat kuitenkin peräisin korpiteatterilaisten itse ohjaamat ja käsikirjoittamat näytelmät, joita esitettiin eri vuosina erilaisissa tilaisuuksissa. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista, ja sitä toteutettiin vaihtelevilla kokoonpanoilla.

Vuoden 1982 alussa aloitettiin harjoitukset kansalaisopiston näytelmäpiirinä. Toiminta kuitenkin hiipui myöhemmin samana vuonna, sillä tarpeeksi sitoutuneita harrastajia ei sen jatkamiseksi ollut riittävästi. Näytelmän harjoitukset aloitettiin uudelleen samana syksynä, ja ensimmäinen esitys, Remontti, saatettiin yleisölle esitettäväksi kesällä 1983. Mukana olivat tuolloin Pekka ja Seija Väisänen, Teuvo Voutilainen, Tellervo Ahonen, Aune Pasanen, Matti ja Seija Heikkinen, Aini Pasanen, Eero Ruotsalainen ja Merja Kiimalainen (nyk. Kelojärvi).

Teatterirakennus oli tuolloin Korpijärven maa- ja kotitalousseura ry:n talo, joka oli ollut tyhjillään ja mennyt huonoon kuntoon. Aiemmin rakennus oli toiminut Korpijärven kouluna vuosikymmenten ajan. Tällöin rakennuksessa oli ollut kaksi luokkahuonetta ja opettajan asunto. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1955, ja Maamiesseuran talona se toimi mm. iltamien ja tanssien pitopaikkana vielä 1960-luvulla.

Maamiesseura oli 1980-luvun alussa myymässä rakennusta, ja teatterilaiset saapuivat Maamiesseuran kokoukseen ehdottamaan, että se kunnostettaisiin teatterilaisten ja Maamiesseuran yhteistyöllä teatteritaloksi. Hanketta varten saatiin Opetusministeriöltä avustusta 50 000 markkaa. Projektia varten otettiin lisäksi henkilötakauksilla lainaa 115 000 markkaa.

Talo koki täydellisen remontin: muun muassa sähkö- ja lämmitysjärjestelmä, vesiputket ja lattiat uusittiin. Näyttämö oli niin ikään huonossa kunnossa ja vaati uusimista. Nykyinen keittiö, puhvetti ja lämpiö rakennettiin sekä koko rakennus maalattiin ja ikkunat kunnostettiin. Velat saatiinkin maksettua pois teatterin lipputuloilla, ja toiminta vakiintui uusituissa tiloissa. Maamiesseura oli kuitenkin edelleen rakennuksen omistaja. Teatteri sai tuolloin toiminnastaan lipputulot ja Maamiesseura puhvetin tuoton.

Alussa toimittiin kansalaisopiston näytelmäpiirinä. Lipputulot tilitettiin kansalaisopistolle, jolta näytelmäpiiri anoi avustuksia toimintaansa.

Korpiteatteri ry:n perustava kokous pidettiin 18.7.1997. Yhdistystä olivat perustamassa Ilmari Tuovinen, Liisa Katter, Vesa Koskela, Jukka Parviainen, Marjatta Pitkänen, Seija Väisänen, Janne Saarelainen, Teuvo Voutilainen ja Pekka Väisänen. Samassa kokouksessa päätettiin anoa Suomen harrastajateatteriliiton jäsenyyttä.

Vuosien varrella havaittiin, että osa ihmisistä koki, ettei voinut osallistua näytelmän tekemiseen, koska ei ollut Maamiesseurassakaan. Ajateltiin, että jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua teatterin tekemiseen, olisi parasta, että teatteri ostaisi seuralta koko rakennuksen. Kauppasummaksi sovittiin yksi markka, ja Korpilinna vaihtoi omistajaa 14.1.1998.

Vuosien varrella teatteritaloa on kunnostettu ja uudistettu voimavarojen mukaan. Viimeaikaisia uudistustöitä ovat esimerkiksi uusien miesten wc-tilojen, varasähköjärjestelmän sekä ilmastoinnin rakentaminen vuosina 2009 – 2011.

Toiminta

Vuonna 2013 Korpiteatterin toiminta täyttää 30 vuotta. 30 vuoden aikana ohjaaja Matti Pajulan ja teatterin yhteistyö on jatkunut katkeamattomana lukuun ottamatta vuotta 1994, jolloin näytelmän Elämän kapakka ohjasi Lasse Aho.

Kaikki näytelmät on esitetty Korpilinnassa, sisätiloissa. Harjoituskauden teatterilaiset ovat aloittaneet tammikuussa, mitä on edeltänyt näytelmän valinta ohjaajan ja näyttelijöiden yhteistyönä. Talvikaudella näytelmää on harjoiteltu Korpijärven koululla ja sen lakkauttamisen jälkeen samoissa, Pasi ja Anne-Mari Kerkolan omistamissa tiloissa. Säiden lämmettyä huhti-toukokuussa harjoitukset ovat siirtyneet teatteritalolle, jolloin jokakesäisen näytelmän lavastustyökin on päästy aloittamaan.

Vuosien varrella teatterilaiset ovat vieneet näytelmäänsä muuallekin Suomeen ja jopa ulkomaille saakka. Kuopion kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Korpiteatteri on vieraillut näytelmällä Susipari (1988) ja pienellä näyttämöllä esityksellä Miettis-Kallen kuolintanssi (1989). Vuoden 1992 näytelmä Yölinnut esitettiin kevättalvella 1993 Helsingissä Savoy-teatterissa sekä saman vuoden kesänä Seinäjoen harrastajateatterikesässä. Vuoden 1995 näytelmä Luulosairas päätyi esitettäväksi Petroskoihin ja Tsalnaan asti. Katkelmia eri vuosien näytelmistä teatterilaiset ovat esittäneet erilaisissa tilaisuuksissa vuosien varrella. Joulukuussa 2010 Korpiteatterin väki esitti Varpaisjärven kunnan 100-vuotisjuhlassa Matti Pajulan käsikirjoittaman historiikin Varpajaisia.

Korpiteatteri ja sen jäsenet ovat saaneet myös julkista tunnustusta työstään. Teatteri sai Kuopion läänin harrastajateatteriyhdistys ry:n Aplootin vuonna 1987 ja kunniakirjan vuonna 1993. Vesa Koskela palkittiin Aplootilla pääroolistaan näytelmässä Luulosairas. Saman näytelmän puvustaja Liisa Katter sai niin ikään Aplootin tunnustuksena työstään. Vuoden 1985 Kesätapahtumalla osallistuttiin Kansalais- ja työväenopistojen liiton ja MTV3:n järjestämään näytelmäkilpailuun, jossa sijoituttiin Kuopion läänin karsinnoissa toiselle sijalle. Ensimmäisen palkinnon vei tuolloin kuopiolainen Dramatokka esityksellään Huone 105. Vuonna 1996 Korpiteatteri sai kunnan kulttuuripalkinnon, Kulttuurikauhan. Teatterin perustajajäsenelle, Teuvo Voutilaiselle on myönnetty Harrastajateatteriliiton kultainen tunnustusmerkki.